Torstai, 30. huhtikuuta
Vappuaatto on torstai 30.4., Vappu perjantai 1.5. Monissa TES-sopimuksissa Vappuaatto on lyhennetty työpäivä tai vapaa — tarkista työnantajaltasi. Saat joka tapauksessa 4 päivän vapaan (to–su).
Suomen rajuimmin juhlittu epävirallinen juhlapäivä. Alun perin keskiaikainen pyhimys Valburgan muistopäivä, nykyisin ylioppilas- ja työväenjuhla. Havis Amandan lakitus Helsingissä klo 18.00 aloittaa juhlinnan.
Vappu on perjantai — ilmainen 3 päivän viikonloppu.
Työn juhla ja kevään suurin karnevaali. Laki vapunpäivän järjestämisestä työntekijäin vapaapäiväksi säädettiin 1944. Kaivopuiston piknik Helsingissä on yksi Suomen suurimmista yhteen kerääntymisistä.
Helatorstai on torstai 14.5. Ota perjantai 15.5. vapaaksi ja saat 4 päivän viikonlopun yhdellä lomapäivällä.
Kristillinen juhlapyhä, joka muistaa Kristuksen taivaaseen astumista 39 päivää pääsiäisestä. Sana "hela" tulee vanhasta helavieristä eli juhlapyhästä. Ainoa "väliin jäävä" pyhäpäivä pääsiäisen ja helluntain välillä.
Pyhän Hengen laskeutumisen muistopäivä 50 päivää pääsiäisen jälkeen — kristillisen kirkon "syntymäpäivä". Osuu aina sunnuntaille. Moni nuori konfirmoidaan helluntain tienoilla — rippikoulujen päätösjumalanpalvelukset.
Juhannusaatto ja Juhannuspäivä ovat pe–la. Luonnollinen 3 päivän vapaa ilman lomapäiviä. Ota maanantai 22.6. vapaaksi → 4 päivää.
Suomen rakastetuin kesäjuhla. Kaupungit tyhjenevät — kansa siirtyy mökeille. Kokko rannalla, sauna, järveen uinti ja valkoinen yö ovat juhannuksen ydin. Vanhoja juhannustaikoja tehdään yhä.
Suomen lipun päivä ja kesäpäivänseisauksen juhla. Lippu nostetaan perjantaina klo 18.00 ja lasketaan lauantaina klo 21.00 — ainoa päivä vuodessa, jolloin Suomen lippu liehuu yön yli. Yksi kahdesta päivästä jolloin koko maa käytännössä pysähtyy (toinen on Joulupäivä).
Vainajien muistopäivä, aina lauantaina 31.10.–6.11. välillä. Hautakynttilöiden sytyttäminen sukulaisten haudoille iltapäivällä — yksi Suomen vaikuttavimmista näkymistä, kun hautausmaat hohkaavat tuhansien kynttilöiden valoa.
Valitettavasti Itsenäisyyspäivä osuu sunnuntaille 2026 → menetetty vapaapäivä! Suomessa pyhiä ei siirretä arkipäiville. Kompensoi: ota perjantai 4.12. vapaaksi → 3 päivän vapaa.
Suomen itsenäisyysjulistuksen muisto 6.12.1917. Suomen juhlavin ja hillityin kansallinen juhla — vakava, ei juhliva. Linnan juhlat (presidentin vastaanotto) klo 19.00 seurataan koko maassa televisiosta.
Vuoden paras kuvio! Jouluaatto to 24.12. Ota ma–to 28.–31.12. (4 pv) vapaaksi → 11 päivän yhtenäinen loma (to 24.12. – su 3.1.2027).
Suomen joulun tärkein päivä — toisin kuin englanninkielisissä maissa. Jouluateria, lahjat, sauna ja hiljaisuus. Joulurauhan julistus Turusta klo 12.00 kuullaan radiossa ja TV:ssä perinteenä vuodesta 1935.
Rauhallinen "toipumispäivä" aaton jälkeen — varsinainen juhla on jo vietetty. Joulukirkko aamuvarhain klo 6–8 on perinteinen kirkossakäynti. Hiljainen perhepäivä kotona. Jouluruoan jäämät.
Tapaninpäivä osuu lauantaille — ei menetetä lisävapaata, osa luonnollista viikonloppua. Osa joulun megalomakaaresta (ks. jouluaaton vinkki).
Ensimmäisen kristillisen marttyyrin pyhän Stefanuksen (Tapani) muistopäivä. Perinteinen "tapaninajelu" hevosilla — toiminnan päivä vastakohtana joulupäivän hiljaisuudelle. Sukulaiskyläilyä ja talvista ulkoilua.
Uudenvuodenpäivä on torstai 1.1. Ota perjantai 2.1. vapaaksi ja saat 4-päiväisen viikonlopun yhdellä lomapäivällä.
Vuoden ensimmäinen päivä ja yksi Suomen vanhimmista juhlapäivistä. Vietetään perhepiirissä edellisyön juhlinnan jälkeen. Presidentin uudenvuodenpuhe iltapäivällä on perinne 1930-luvulta.
Loppiainen on tiistai 6.1. Ota maanantai 5.1. vapaaksi ja saat 4 päivän vapaan (la–ti) yhdellä lomapäivällä.
Kristillinen juhla, joka muistaa idän tietäjien vierailua Jeesus-lapsen luona ja päättää joulunajan. Vanha sananlasku: "loppiainen loukon kanto" — silloin joulukuusi kaadetaan ja koristeet pakataan pois.
Ilmainen pitkä viikonloppu! Pitkäperjantai + pääsiäinen + 2. pääsiäispäivä = 4 päivää yhtenäistä vapaata (pe–ma).
Kristinuskon hiljaisin juhla, joka muistaa Jeesuksen ristinkuolemaa Golgatalla. Nimi viittaa päivän koettuun kestoon — vanhaan aikaan pitkänperjantain työt, viihde ja huvi olivat kiellettyjä. Suomen lippu on vakiintuneen tavan mukaan puolitangossa.
Kristinuskon tärkein juhla, joka juhlistaa Jeesuksen ylösnousemusta. Suomessa pääsiäiseen kuuluu vahva kansanperinne: mämmi, pasha, virvomavitsat ja pääsiäisnoidat. Sana "pääsiäinen" tulee paaston päättymisestä — "pääsy" paastosta.
Toinen pääsiäispäivä on Emmauksen tien tarinan muistopäivä — miten kaksi opetuslasta kohtasi ylösnousseen Jeesuksen. Rauhallinen perhepäivä pääsiäisen juhlinnan jälkeen. Usein mökki- tai retkipäivä.
Kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin (1804–1877) syntymäpäivä. Runebergintortun syönti on päivän vakiintunut perinne. Runeberg kirjoitti muun muassa Vänrikki Stoolin tarinat ja Maamme-laulun tekstin.
Suomalaisen kulttuurin päivä ja Kalevalan kansalliseepoksen ensipainoksen ilmestymispäivä (28.2.1835). Elias Lönnrot kokosi Kalevalan karjalaisesta runoperinteestä.
Kirjailija Minna Canthin (1844–1897) syntymäpäivä ja tasa-arvon päivä. Canth oli suomenkielisen kirjallisuuden ja naisten oikeuksien edelläkävijä. Vakiintunut liputuspäivä vuodesta 2003.
Suomen kielen päivä. Piispa Mikael Agricola (n. 1510–1557) perusti kirjakielen kääntämällä Uuden testamentin suomeksi vuonna 1548. Agricolaa pidetään suomalaisen kirjakielen isänä.
Suomen sotaveteraanien kunniaksi vietetty juhlapäivä. Päivämäärä on Lapin sodan päättymisen vuosipäivä (27.4.1945). Kunnianosoitukset sankarihaudoilla ja muistomerkeillä.
Euroopan unionin perustamista enteillyt Schumanin julistus annettiin 9.5.1950. Eurooppa-päivänä juhlitaan rauhaa ja yhtenäisyyttä. Suomen vakiintunut liputuspäivä.
Äitienpäivää vietetään toukokuun toisena sunnuntaina. Tasavallan Presidentti myöntää äitienpäivänä äideille Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalin. Perinteinen perhepäivä.
Suomalaisuuden päivä. Valtiomies ja filosofi Johan Vilhelm Snellmanin (1806–1881) syntymäpäivä. Snellman on suomen kielen aseman vahvistamisen keskeisiä hahmoja — hänen työnsä johti vuoden 1863 kieliasetukseen.
Muistetaan Suomen sodissa kaatuneita. Vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina. Sankarihaudoilla seppelten laskeminen. Lippu liehuu surulipuksi puolitangossa aamusta klo 18 asti, sen jälkeen täystankoon.
Marsalkka C.G.E. Mannerheimin syntymäpäivä (1867). Puolustusvoimien pääparaati ja uusien upseerien vala.
Runon ja suven päivä. Runoilija Eino Leinon (1878–1926) syntymäpäivä. Leino on suomalaisen modernin runouden tunnetuimpia klassikoita. Kesän keskellä vietettävä kirjallisuuden juhla.
Elokuun viimeinen lauantai omistetaan Suomen luonnolle. Retkiä, talkoita, luontokeskusten ohjelmaa. Virallinen liputuspäivä vuodesta 2023.
Kansalaisvaikuttamisen päivä. Poliitikko ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Miina Sillanpään (1866–1952) syntymäpäivä. Sillanpää oli Suomen ensimmäinen naisministeri ja työväenliikkeen keskeinen hahmo.
Suomalaisen kirjallisuuden päivä. Kirjailija Aleksis Kiven (1834–1872) syntymäpäivä. Kivi on Suomen kansalliskirjailija, Seitsemän veljestä -romaanin kirjoittaja.
Yhdistyneiden kansakuntien peruskirja tuli voimaan 24.10.1945. Suomi liittyi YK:hon vuonna 1955. Kansainvälisen yhteistyön ja rauhan päivä.
Suomen ruotsalaisen väestönosan juhlapäivä. Myös Kustaa II Aadolfin kuolinpäivän muisto (1632).
Isänpäivää vietetään marraskuun toisena sunnuntaina. Tasavallan Presidentti myöntää Valkoisen Ruusun Ritarikunnan mitaleita ansioituneille isille.
Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin 20.11.1989. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1991. Liputus ja lapsiin liittyvää ohjelmaa kouluissa.
Suomalaisen musiikin päivä. Säveltäjä Jean Sibeliuksen (1865–1957) syntymäpäivä. Finlandia-hymni on hänen kuuluisin teoksensa.
Suomessa on kolmetoista lakiin perustuvaa juhlapyhää (Uudenvuodenpäivä, Loppiainen, Pitkäperjantai, Pääsiäispäivä, 2. pääsiäispäivä, Vappu, Helatorstai, Helluntaipäivä, Juhannuspäivä, Pyhäinpäivä, Itsenäisyyspäivä, Joulupäivä, Tapaninpäivä). Lisäksi Jouluaatto, Juhannusaatto ja Vappuaatto ovat useimpien työehtosopimusten mukaan palkallisia vapaapäiviä (arkipyhät). Juhlapyhinä valtaosa virastoista, pankeista ja kaupoista on kiinni tai rajoitetuin aukioloajoin.
Työaikalain ja TES-sopimusten mukaan työntekijälle maksetaan juhlapyhänä tehdystä työstä korotettua palkkaa. Suomessa on kolme virallista liputuspäivää, jotka ovat samalla juhlapyhiä: Vappu (1.5.), Juhannuspäivä ja Itsenäisyyspäivä (6.12.). Juhannuspäivä on Suomen lipun päivä — lippu liehuu yön yli perjantai-illasta lauantai-iltaan. Pitkäperjantaina Suomen lippu on vakiintuneen tavan mukaan puolitangossa.
Juhlapyhien lisäksi Suomessa on useita kansallisia merkkipäiviä ja virallisia liputuspäiviä. Merkkipäivät eivät ole vapaapäiviä, mutta niitä vietetään valtakunnallisesti: järjestetään tapahtumia, konsertteja ja muistotilaisuuksia. Useimmilla virallisilla merkkipäivillä on liputusvelvoite valtion ja kuntien virastoille.
Merkkipäiviin kuuluvat historialliset muistopäivät (veteraanipäivä, kaatuneitten muistopäivä), perhe-elämän juhlat (äitienpäivä, isänpäivä), kulttuurin merkkipäivät (Kalevalan päivä, Agricolan / suomen kielen päivä, Sibeliuksen päivä) sekä kansainväliset päivät (YK:n päivä, Eurooppa-päivä). Yhteensä virallisia liputuspäiviä on Suomessa reilu kaksikymmentä.